Hyvä käännös on virheetön ja kirjoitettu hyvin, alan ammattisanastoa käyttäen – eikä se tunnu käännökseltä. Mutta miten voi tietää kokeilematta, mikä käännöstoimisto toimittaa hyviä käännöksiä? Tässä muutama vinkki hyvän käännöstoimiston valintaan.
iPhone on aina iPhone, oli ostopaikkana sitten Elisa, Sonera tai Applen oma verkkokauppa. Puhelimissa ei ole eroja.
Sama koskee hampurilaisketjuja. Kun astut McDonald’s-ravintolaan Shanghaissa tai Seinäjoella, juustohampurilainen maistuu aina samalta, vaikka ravintolat näyttävät erilaisilta, niissä puhutaan eri kieltä ja pihvilihan karja on kasvatettu eri puolilla maapalloa.
Ketjun kaikissa ravintoloissa saa aina standardinmukaisia tuotteita. Jokainen tuote näyttää samalta ja jokaisella on tismalleen samat ominaisuudet, toiminnot ja käyttäjäkokemukset. Tuotteissa voi tietenkin silti joskus olla virheitä tai puutteita, mutta niitä on niin harvoin, että ihmiset tietävät voivansa luottaa siihen, että tuotteet ovat odotusten mukaisia. Tänään ostamasi appelsiinimehu ei ehkä ole maailman parasta, mutta se on tismalleen samanmakuista kuin sama mehu, kun ostit sitä viimeksi toisesta kaupasta. Ja iPhone on tietenkin aina iPhone.
Standardisointi on luontevaa myös monissa palveluelinkeinoissa. Hammaslääkärit poraavat ja täyttävät reiän samalla tavalla, laajakaistatoimittajan tukipalvelu kysyy aina ensin miten voin auttaa ja kiinteistönvälittäjät esittelevät asuntoja osapuilleen samalla tavalla.
Koska alalla kuin alalla niin monet palveluntuottajat tekevät asiat aina samalla tavalla ja toimivat siksi aina jokseenkin ennustettavasti, odotamme myös muiden alojen palveluntuottajien tuottavan aina samaa ja odotustenmukaista laatua. Myykö Huoneistokeskus ihmisten asuntoja ja kiinteistöjä ihmisten puolesta? Kyllä, joten Huoneistokeskus on mielissämme aina kiinteistönvälitysyritys ja tiedämme, mitä siltä odotamme ja mitä yritys tekee. Tekeekö Folk Finland Lidlille mainoskampanjoita ja televisiomainoksia? Folk Finland on siis mainostoimisto.
Kun yritys saa mielissämme tällaisen määritteen, tiedämme, mitä se tekee ja millainen yritys se on. Emme kuitenkaan välttämättä oikeasti tiedä, mitä yrityksessä tehdään tai miten siellä toimitaan. Esimerkiksi mainostoimistojen toimintakulttuureissa voi olla valtavia eroja. Oleellista on, että me kuitenkin luulemme tietävämme, ja siitä syystä mainostoimistoihin kohdistuu tiettyjä odotuksia, jotka niiden on lunastettava. Ikään kuin luokittelisimme yrityksiä päänsisäisillä Keltaisilla sivuillamme.
Myös käännöstoimisto on tietynlainen luokitus. Tekeekö käännöstoimisto käännöksistä aina standardinmukaisia samalla tavalla kuin matkapuhelinvalmistajat matkapuhelimistaan? Vastaus on ei. Käännös on vain osittain standardisoitu palvelu. Valtaosa käännöstyöstä on asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityä käsityötä, ja mitä luovempi teksti on käännettävänä, sitä vähemmän standardisoitu sen käännös on. Etenkin mainos- ja markkinointitekstit vaativat luovaa otetta ja toisinaan tekstin mittavaakin muokkaamista kohderyhmän ja tekstin käyttötarkoituksen mukaan.
Ihmiset ajattelevat usein, että käännöstoimistot toimittavat aina samaa tavaraa, nimittäin käännöksiä, koska niin niiden muihin aloihin kohdistuvien odotusten mukaan kuuluu tehdä. Mutta asia ei ole niin yksinkertainen.
Käännöstoimistojen välillä on suuria eroja, emmekä puhu nyt koosta tai organisaatiorakenteesta, vaan kolmesta tekijästä, jotka määrittävät käännöstoimiston palveluita. Nämä kolme ovatkin kaikkein tärkeimmät tekijät käännöstoimiston tuotteita ja palveluja tarkasteltaessa.
Tekijä 1: Kääntäjän on ymmärrettävä lähdeteksti riittävän syvällisesti.
Hyvä käännös edellyttää tekstin asiasisällön ymmärtämistä: pelkkä lähdekielen tuntemus ei vielä riitä. Jos kääntäjä kääntää autojen huoltokirjoja, hänen täytyy tietää, mitä konepellin alta löytyy – ja vieläpä niin hyvin, että automekaanikko ymmärtää kääntäjän käännöksen. Kääntäjän ei tarvitse olla mekaanikko, mutta autojen rassaamisesta vapaa-ajalla voi kyllä olla hyötyä.
Tekijä 2: Kääntäjän on tunnettava tekstin kohderyhmä.
Kääntäjän on tiedettävä, kenelle hän kirjoittaa ja mihin tarkoitukseen käännöstä käytetään. Lisäksi kääntäjän on tunnettava alan erikoissanasto ja kieli, jota tekstin kohderyhmä todella käyttää. Kaikkia ilmauksia ei vain löydy sanakirjoista, joten kääntäjän on tiedettävä, mistä ja miten tietoa haetaan.
Tekijä 3: Käännös oikoluetaan, ja oikolukija on aina joku muu kuin kääntäjä itse.
Vaikka kääntäjä ymmärtää lähdetekstin ja tuntee käännöksen kohderyhmän, virheitä voi silti sattua. On totta, että kirjoitus- ja käännösvirheiden määrä on sitä pienempi, mitä kokeneempi kääntäjä on ja mitä paremmin hän tuntee tekstin aihepiirin, mutta myös parhaat tekevät virheitä. Omille virheilleen on kuitenkin usein melko sokea, joten jokainen teksti on tarkistettava ja oikoluettava huolellisesti. Hyvässä käännöstoimistossa oikoluvusta vastaa aina joku muu kuin kääntäjä itse, niin että jokainen teksti kulkee vähintään kahden silmäparin kautta. Vain näin voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä ja virheetön käännös.
Tässä meidän vinkkimme:
Yrityksesi julkaisemien tekstien laatu vaikuttaa ihmisten mielikuvaan koko yrityksestä. Ihmiset arvioivat yritystä ja sen tuotteita yrityksen verkkosivuston, esitteiden, tuotedokumentaation ja yritysviestinnän perusteella.
Älä tee yrityksellesi karhunpalvelusta ostamalla edullisia, mutta keskinkertaisia, huonoja tai peräti surkeita käännöksiä. Hyvien, virheettömien ja toimivien käännösten yrityksestäsi antama mielikuva on lopulta paljon muutaman euron säästöä arvokkaampi asia. Ja kun käännökset tehdään kerralla kunnolla, yrityksesi ei tarvitse käyttää arvokasta aikaa tekstien jälkikäsittelyyn, vaan voitte keskittyä siihen, mitä teette parhaiten – yrityksenne ydintoimintaan.
